Hommat alkoi sillä, että juotiin kahveet. Ihmeteltiin myös Sepon ostamaa sirkkeliä. Oli se hieno peli. Sepolla oli kuitenkin vielä kaikki sormet tallella, mikä aavistuksen aiheutti taiteilijanretkuissa ihmetystä/pettymystä. Herra Veljeskorpi oli itse lähdössä viettämään iltaa johonkin ravitsemusliikkeeseen, joten duunia sai paiskoa tutkapari Keppana - Harras. Toki Seppo toi kaikille keppanat, kun säädettiin vermeitä äänitysvalmiuteen. Hienoa työtä, noin hommat pitäis aina aloittaa.
Toiset ottaa rantalomalta näitä kuvia, joissa näkyy varpaat. Toiset taasen ei. Tapanin soitettua loput kitaransa purnukkaan, kävi hän lattiatasosta fiilistelemään ammattimiehen soittoa. Toiset joutuu käyttämään kahta kättä soittaessaan koskettimia, vaan mestareiden ei näemmä tartte. Ainakaan jokaisessa kohdassa. Tapani epäilee vahvasti, että tässä kuvassa vasen käsi pitää kiippareita paikallaan. Se on tarpeellista, koska kaikki soittimet on meijjän käytössä lyömäsoittimia. Mut siitä se omintakeinen saundimme saa voimansa.
Tähän väliin laitetaan kuva, jossa Tapani yrittää näyttää hamsterilta.
Mutta jos ollaan kerrankin vakavia, niin eilisen sessioiden jälkeen jotakuinkin puolet levyn soitannosta on äänitetty. Varasimme levyn äänittämiseen tammi- ja helmikuun, joten lähtisin väittämään, että olemme aikataulussa.
Tapani teki sessioiden aikaan myös mahottoman hienon havainnon. Jos sekoittaa pahaa kotiviintä sekä kivennäisvettä, niin sehän on kuin köyhän miehen shampanja! Suosittelen kokeilemaan. Rohkeimmat voivat puottaa joukkoon vaikka pari puolukkaa pirtsakan ilmeen aikaansaamiseksi!
Tammikuu päättyy tän päivän jälkeen, joten tähän lopuksi muistutus teille kaikille kotihortonomeille eräältä lappalaiselta noidalta: vaihtakaa viherkasveihinne mullat helmikuussa nousevan kuun aikaan, niin kotiviidakon tulevaisuus näyttää vihreämältä.
Kohti tulevia pettymyksiä,
Tapani Keppana, tuo kaihomielinen romantikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti