Marraskuu 2014. Maxim liitetty vahvuuteen. Tuo kitaravelho, joka ei suostunut katsomaankaan kirjoitettuja nuotteja vaan halusi katsoa reeneissä Tapanin sointuotteita ja soittaa niiden mukaan. Vähänpä Tapani tiesi, kun antoi asian tapahtua näin. Myöhemmin Tapanin tiesi, muttei juurikaan voinut asialle enää mitään tehdä. Maximin tyyli kuitenkin sopi bändiin ja Snaken soittamat riffit korvautuivat nopeaan tahtiin Maximin omalla soitannolla. Bändi oli löytänyt tavan ilmaista itseään. Palikat olivat loksahtaneet paikoilleen. Entisenä räppärinä Tapani oli löytänyt äänialaansa myös säveliä. Elettiin jo alkuvuotta 2015. Yläkaupungin yö -festivaalit kiinnostivat ja Sepon nimeämänä Menetetty rakkaus -bändi aikoi hakea ensimmäistä keikkaansa. Se vaati äänitteitä.
Kahdessa viikossa äänitettiin Teurastamolla soitot ja Uskon studiolla Laajavuoressa laulut. Saundi oli kovasti autotallimainen. Mutta se oli saundi, jota Tapani halusikin. Suomalaiset rakastavat kasvutarinoita, joten betonisten seinien pilaamat äänitteet olivat ensimmäinen askel, joka oli otettava. Seppo varsinkin nillitti soittojensa huonoutta, mutta Tapani koitti uskostella Sepolle, että tällaista tää nyt vaan on. Tämä taisi olla viimeistään Se hetki, kun Tapani julistautui bändin tuottajaksi. Reilut sata keikkaa ja yli kymmenen levyä tehneenä Tapani koki ymmärtävänsä mikä oli bändille parhaaksi. Varsinkin koska hän kirjoitti biisit ja sävelsi niihin pohjat. Ajattelivat muut mitä tahansa, niin tämä oli Tapanin bändi.
Pidettiin iltamat, joiden aikana ladattiin demobiisit nettiin ja haettiin keikkaa Yläkaupungin yöhön (ja se myähemmin saatiin). Mutta samalla lähetettiin kännipäissään keikkahakemuksia ympäri Suomen. Tapani näki, että Seppo aktiivisena kaverina olisi mainio manageri (kunhan vaihtaisi nimeään). Ja täten toi rooli annettiin Tapanin käsistä pois. Tapania nuorempana, kauniinpana ja aktiivisempana Seppo (Aku), pani isomman vaihteen silmään. Kesän keikat oli jo baareissa täynnä, mutta Seppo alkoi luomaan kontakteja. Ja myi syksylle keikkaa. Näissä sessioissa muiden jo sammuttua tai näistä poistuttua, Usko tuumasi Tapanille ettei tämä ota reenei tosissaan. Tuosta hetkestä noin puol vuotta Tapani oli selvinpäin reeneissä (oikeasti). Nyt tähättiin korkealle!
Reenattiin ja reenattiin. Usko bändiin alkoi kasvamaan. Ja saatiin tieto Yläkaupungin yön keikasta, josta tuli eeppinen aloitus julkiselle esiintymiselle täl bändillä! Ollaan naurettu, koska Rautiaisen Timppa oli ennen keikkaa Ylä-Ruthilla, jossa esiinnyttiin. Saattoi olla meijjän keikallakin. saattoi toki olla olematta. Mut keikka oli seittemältä ja koko baari täynnä. Sisään ei päässyt kukaan muu, kuin viis minuuttia myöhässä keikalle saapunut Maxim Suolahti. No saatiinpahan kerralla tietää kuka on tän bändin rimadonna.
Keikka skulattiin niihin hyvin kuin tuossa vaiheessa pystyttiin. Bändissä ei ollut kovinkaan paljoa keikkakokemusta, eikä toki ole vieläkään, mutta Tapani piti showta yllä. Jälkikäteen ei tullut nillitystä. Yleisössä oli jopa Kyypellon Jorma, tuo Maximin edeltäjä. No hard feelings! Tapani oli hyvässä maniamyötäisessä, joten välispiikitkin skulas. Luku 1 (osa 2) oli kirjoitettu. Kiitos.
Hyvä yleisö!
Tapani "Niinpä niin" Keppana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti